Rahtilaiva

2.9.2011 Rahtilaiva Baltica, Helsinki–Travemünde

On Espanjaa kohti suuntaavan matkani ensimmäinen kokonainen päivä. Istun mainiossa hytissäni jonne juuri palasin kannelta. No, tosiasiassa kun saan tämän kirjoituksen siirrettyä blogiin on jo huominen, mutta kukapa piittaa yksityiskohdista? Itse tarina on tärkein, eikös?

Näin se siis alkaa. Eilen illalla kannoin valtavan rinkkani ja sen alle ahdetun pienen minuuteni tänne laivaan. Minut tuotiin hyttiin joka oli paljon enemmän kuin uskalsin toivoa. Rahtilaivaa ajatellessani olin pelännyt rekkojen alle ängettyä kopperoa. Mutta: minullapa onkin suuri sänky, suihku ja wc, ikkuna laivan takaosaan merelle ja jopa jonkinlainen sohvaryhmä. Matkalippuun kuuluvat kaikki ruoat, kaikkiaan kolme kattausta päivässä, jonka lisäksi messin jääkaappi on käytössäni vuorokauden ympäri. Sieltä löytyy leipää, erilaisia leikkeleitä ja juustoja, graavilohta ja mehua. Saunan saan laittaa lämpiämään koska haluan.

Matkustajia laivalla on itseni lisäksi kaksi, vanhemmanpuoleisia rekkakuskiherrasmiehiä molemmat. Suurin osa rahdista näin ollen tulee kyytiin ilman kuskia ja haetaan vasta satamasta. Eilen illalla herrat tulivat koputtelemaan ikkunaani ja pyysivät juomaan olutta. Myös tänään olen istunut toisen heistä, rantaruottalaisen, kuten hän itse sanoo, Stigun kanssa kannella. Aika vähän olen saanut suunvuoroa – sen huomaa kun joku tekee työtä pääosin vain omassa seurassaan. Vaan tiedänpähän nyt mistä päin Eurooppaa rahdataan mitäkin, paljonko rekkaa saa ajaa kerrallaan ja missä on vittumaisimmat poliisit ja typerin byrokratia. Muun muassa. Stigu on myös luvannut heittää mut huomenna lähimmälle bussi- tai juna-asemalle ja tätä kapteenikin suositteli, koska satama-alueella ei kaiketi kannata lähteä yksinään tötöilemään.

Meidän lisäksemme laivalla on toki paljon miehistöä. Heihinkin olen jo jonkin verran päässyt tutustumaan. Meidän merihenkilöiden elämä ei ole helppoa. Aamiainen tarjoiltiin jo 7.30. On paljon juttuja joita täytyy tehdä, kuten kaikenlaista jynssäämistä ja tähystämistä, oletan. Minä olen toiminut lähinnä neuvonantajahahmon ominaisuudessa. Laivan kokki pyysi minua opettamaan kuinka käyttää iPhonea, toinen merimies tuli kyselemään neuvoa jostain virolaisesta tietotekniikkalehdestä. iPhonen kanssa osasin toki auttaa, viron ja tietotekniikan kanssa olen aika huono.

Rehellisesti sanoen olen kuitenkin ainoastaan nukkunut, syönyt ja lukenut. Tämä on oiva tapa aloittaa loma: on pakko levätä kun ei ole mitään tekemistä. Suosittelen rahtilaivaa aivan ehdottomasti perinteisten matkustajalaivojen sijasta. Varsinkin tällaisella kauniilla ilmalla ei ole mahtavampaa kuin istua ylimmällä kannella ylhäisessä yksinäisyydessään kera kirjan ja katsella merta, joka siintää silmänkantamattomiin joka suunnassa.

Seuraava etappi Berliini.

(Kuvia seuraa perästä, nyt on hidas yhteys ja sitäpaitsi Berliini! -3.9.)