Juna Granadaan
No niin. Matkani viimeinen etappi alkaa olla käsillä. Istun junassa matkalla kohti Granadaa, tuota tulevaa kotikaupunkiani. Voiko niin oikeastaan sanoa kaupungista jossa tulen asumaan vaivaiset puoli vuotta – jos sitäkään? No jaa.
Madrid oli yllättävän pieni. Toinen vaihtoehto on, että kaupungilla on vielä kokonaan toinen keskusta jossain. Saapuessani ostin kolmen päivän metrokortin jota oikeastaan tuskin tarvitsin. Kuitenkin mahtavan oloinen kaupunki, täytyy mennä uudestaan. Olin siellä ollessani jo niin hökötyksissäni tulevasta etten oikein tiennyt miten päin olla. Joten olin museoissa ja söin. Luulenpa, että kuluneen kolmen viikon ansiosta minun ei tarvitse enää koskaan mennä museoon tahi syödä mitään. Höpöhöpö. Saleen syön.
Sitten erääseen Madridissa oleskeluanikin häirinneeseen asiaan: Espanjan kieleen. Berliinissä ja Pariisissa oli sikäli helppoa, että kun en mitenkään osaa kieltä niin en koe tarvetta yrittää enkä häpeää siitä että puhun englantia. Espanja on vähän eri. Ensimmäinen ongelma on se, että en minä sitäkään oikeastaan puhu. Pärjään ravintolassa ja usein onnistun näyttämään siltä että ymmärsin. Kuitenkin jo nouseva intonaatio aiheuttaa välittömän putoamisen tunteen: Oliko tuo kysymys? Pitääkö nyt vastata? Äiti, auta, mitä?!
Toinen ongelma seuraa suoraan ensimmäisestä. Minunhan pitäisi puhua, kun olen tänne tullut espanjaksi opiskelemaan. Ja kovasti haluaisinkin puhua. Kykyjen puute yhdistettynä vilpittömään haluun ja jopa velvollisuudentunteeseen aiheuttaa sydämen tykytystä, häpeää ja halua paeta sängyn alle. Jonkun lähestyessä minua sen näköisenä että aikoo puhua tunnen lämpivän virtsan valuvan lahkeeseen silkasta kauhusta ja itkun kuristavan kurkussa. Liioittelenko? Joskus.
Vaan pianhan jo toki kirjoitan esseitä heteronormatiivisuudesta ja sukupuolen representaatioista espanjaksi, samalla stepaten ja vatkaten marenkia. Onneksi aina on Google Translate. Näytteeksi sen toimivuudesta voimme kääntää tämän kappaleen tähän alle vaikkapa enkuksi, kas näin:
But of course, already pianhan write essays on the new hetero-normative and gender representations in Spanish, and at the same time stepaten vatkaten meringue. Fortunately, there is always Google Translate. Sample of the functionality that we can translate this song for this, although less than enkuksi, now this:
Tekeekö järkeä? Ei tee.
Sitten vielä hieman rinkastani. Kun joutuu kantamaan jokaisen ostoksensa mukanaan törmää väistämättä kysymykseen: Tarvitsenko tätä oikeasti? Useimmiten vastaukseni on kyllä. Nyt olen tilanteessa, jossa olen joutunut kiinnittämään tavaroita roikkumaan rinkkani ulkopuolelle sekä pakkaamaan lisäksi yhden laukun. Ei se mitään. Kohta ei tarvitse enää kanniskella.
Nyt kaikki peukut pystyyn että mulle löytyy hyvä kämppä. Saatte sitten kuvia, kert. Minä puolestani siirryn nyt Nevanlinnan ja Relanderin seuraan.
Jk. Miksi julkisissa vessoissa pitää kusta istuimelle? Miksei vessaa voi vetää? Miksi?
Labels: Espanja
2 Comments:
Tiedän niiin hyvin, miltä susta tuntuu! Mutta kannustukseksi (taas kerran): jos mä sain esseitä kirjoitettua, niin kyllä saat säkin. Ne ei Espanjassa tarvi olla niin ihmeellisiä. Laske omaa vaatimustasoa ihan tuntuvasti.
Käytännön vinkkinä sanoisin, että ihan reteesti teet opettajille tiettäväksi olevasi ulkomaalainen ja vielä vähän osaamaton espanjan suhteen. Joku hassu voi antaa sun jopa kirjoittaa englanniksi.
Ja kämppä löytyy saletisti! Missä oot siihen asti yötä?
Oasis-hostellissa. Etkös säkin ollut täällä? Ihan kiva paikka, mutta mä huomaan olevani jo jotenkin aika etääntynyt tosta dormitouhusta (lue: hienohelma).
Post a Comment
<< Home